kirkonkylä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kirkon (of church) +‎ kylä (village), calque of Swedish kyrkby, from kyrka (church) + by (village), cognate with German Kirchdorf, from Kirche (church) + Dorf (village)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkirkonˌkylæ/, [ˈk̟irko̞ŋˌk̟ylæ]
  • Rhymes: -ylæ
  • Syllabification(key): kir‧kon‧ky‧lä

Noun

[edit]

kirkonkylä

  1. (historical) The village in a rural municipality in which the main church and the vicariate were located.
    Synonyms: kk, pokosta (dialectal)

Usage notes

[edit]

The boundaries of municipalities and parishes used to be the same. Usually the kirkonkylä was also in other respects the most important village in a municipality, e.g. by being the location of municipal offices. Industrialization and railways changed this to a certain extent, and the reduction in the number of municipalities (through mergers) that has progressively taken place since the 1960s has further eroded this connection. The central township of a municipality is currently officially called kuntakeskus, but the term kirkonkylä is frequently used in common language and in place names.

Declension

[edit]
Inflection of kirkonkylä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kirkonkylä kirkonkylät
genitive kirkonkylän kirkonkylien
partitive kirkonkylää kirkonkyliä
illative kirkonkylään kirkonkyliin
singular plural
nominative kirkonkylä kirkonkylät
accusative nom. kirkonkylä kirkonkylät
gen. kirkonkylän
genitive kirkonkylän kirkonkylien
kirkonkyläin rare
partitive kirkonkylää kirkonkyliä
inessive kirkonkylässä kirkonkylissä
elative kirkonkylästä kirkonkylistä
illative kirkonkylään kirkonkyliin
adessive kirkonkylällä kirkonkylillä
ablative kirkonkylältä kirkonkyliltä
allative kirkonkylälle kirkonkylille
essive kirkonkylänä kirkonkylinä
translative kirkonkyläksi kirkonkyliksi
abessive kirkonkylättä kirkonkylittä
instructive kirkonkylin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kirkonkylä (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kirkonkyläni kirkonkyläni
accusative nom. kirkonkyläni kirkonkyläni
gen. kirkonkyläni
genitive kirkonkyläni kirkonkylieni
kirkonkyläini rare
partitive kirkonkylääni kirkonkyliäni
inessive kirkonkylässäni kirkonkylissäni
elative kirkonkylästäni kirkonkylistäni
illative kirkonkylääni kirkonkyliini
adessive kirkonkylälläni kirkonkylilläni
ablative kirkonkylältäni kirkonkyliltäni
allative kirkonkylälleni kirkonkylilleni
essive kirkonkylänäni kirkonkylinäni
translative kirkonkyläkseni kirkonkylikseni
abessive kirkonkylättäni kirkonkylittäni
instructive
comitative kirkonkylineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kirkonkyläsi kirkonkyläsi
accusative nom. kirkonkyläsi kirkonkyläsi
gen. kirkonkyläsi
genitive kirkonkyläsi kirkonkyliesi
kirkonkyläisi rare
partitive kirkonkylääsi kirkonkyliäsi
inessive kirkonkylässäsi kirkonkylissäsi
elative kirkonkylästäsi kirkonkylistäsi
illative kirkonkylääsi kirkonkyliisi
adessive kirkonkylälläsi kirkonkylilläsi
ablative kirkonkylältäsi kirkonkyliltäsi
allative kirkonkylällesi kirkonkylillesi
essive kirkonkylänäsi kirkonkylinäsi
translative kirkonkyläksesi kirkonkyliksesi
abessive kirkonkylättäsi kirkonkylittäsi
instructive
comitative kirkonkylinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kirkonkylämme kirkonkylämme
accusative nom. kirkonkylämme kirkonkylämme
gen. kirkonkylämme
genitive kirkonkylämme kirkonkyliemme
kirkonkyläimme rare
partitive kirkonkyläämme kirkonkyliämme
inessive kirkonkylässämme kirkonkylissämme
elative kirkonkylästämme kirkonkylistämme
illative kirkonkyläämme kirkonkyliimme
adessive kirkonkylällämme kirkonkylillämme
ablative kirkonkylältämme kirkonkyliltämme
allative kirkonkylällemme kirkonkylillemme
essive kirkonkylänämme kirkonkylinämme
translative kirkonkyläksemme kirkonkyliksemme
abessive kirkonkylättämme kirkonkylittämme
instructive
comitative kirkonkylinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kirkonkylänne kirkonkylänne
accusative nom. kirkonkylänne kirkonkylänne
gen. kirkonkylänne
genitive kirkonkylänne kirkonkylienne
kirkonkyläinne rare
partitive kirkonkyläänne kirkonkyliänne
inessive kirkonkylässänne kirkonkylissänne
elative kirkonkylästänne kirkonkylistänne
illative kirkonkyläänne kirkonkyliinne
adessive kirkonkylällänne kirkonkylillänne
ablative kirkonkylältänne kirkonkyliltänne
allative kirkonkylällenne kirkonkylillenne
essive kirkonkylänänne kirkonkylinänne
translative kirkonkyläksenne kirkonkyliksenne
abessive kirkonkylättänne kirkonkylittänne
instructive
comitative kirkonkylinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kirkonkylänsä kirkonkylänsä
accusative nom. kirkonkylänsä kirkonkylänsä
gen. kirkonkylänsä
genitive kirkonkylänsä kirkonkyliensä
kirkonkyläinsä rare
partitive kirkonkyläänsä kirkonkyliään
kirkonkyliänsä
inessive kirkonkylässään
kirkonkylässänsä
kirkonkylissään
kirkonkylissänsä
elative kirkonkylästään
kirkonkylästänsä
kirkonkylistään
kirkonkylistänsä
illative kirkonkyläänsä kirkonkyliinsä
adessive kirkonkylällään
kirkonkylällänsä
kirkonkylillään
kirkonkylillänsä
ablative kirkonkylältään
kirkonkylältänsä
kirkonkyliltään
kirkonkyliltänsä
allative kirkonkylälleen
kirkonkylällensä
kirkonkylilleen
kirkonkylillensä
essive kirkonkylänään
kirkonkylänänsä
kirkonkylinään
kirkonkylinänsä
translative kirkonkyläkseen
kirkonkyläksensä
kirkonkylikseen
kirkonkyliksensä
abessive kirkonkylättään
kirkonkylättänsä
kirkonkylittään
kirkonkylittänsä
instructive
comitative kirkonkylineen
kirkonkylinensä

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]