kielisoitin
Jump to navigation
Jump to search
Finnish[edit]
Etymology[edit]
Compound of kieli (“string”) + soitin (“instrument”).
Pronunciation[edit]
- IPA(key): /ˈkie̯liˌsoi̯tin/, [ˈk̟ie̞̯liˌs̠o̞i̯t̪in]
- Rhymes: -oitin
- Syllabification(key): kie‧li‧soi‧tin
Noun[edit]
kielisoitin
Declension[edit]
Inflection of kielisoitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | kielisoitin | kielisoittimet | ||
genitive | kielisoittimen | kielisoittimien kielisoitinten | ||
partitive | kielisoitinta | kielisoittimia | ||
illative | kielisoittimeen | kielisoittimiin | ||
singular | plural | |||
nominative | kielisoitin | kielisoittimet | ||
accusative | nom. | kielisoitin | kielisoittimet | |
gen. | kielisoittimen | |||
genitive | kielisoittimen | kielisoittimien kielisoitinten | ||
partitive | kielisoitinta | kielisoittimia | ||
inessive | kielisoittimessa | kielisoittimissa | ||
elative | kielisoittimesta | kielisoittimista | ||
illative | kielisoittimeen | kielisoittimiin | ||
adessive | kielisoittimella | kielisoittimilla | ||
ablative | kielisoittimelta | kielisoittimilta | ||
allative | kielisoittimelle | kielisoittimille | ||
essive | kielisoittimena | kielisoittimina | ||
translative | kielisoittimeksi | kielisoittimiksi | ||
abessive | kielisoittimetta | kielisoittimitta | ||
instructive | — | kielisoittimin | ||
comitative | See the possessive forms below. |
Further reading[edit]
- “kielisoitin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02