vanhapoika

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vanha (old) +‎ poika (boy)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋɑnhɑˌpoi̯kɑ/, [ˈʋɑ̝nhɑ̝ˌpo̞i̯kɑ̝]
  • Rhymes: -oikɑ
  • Syllabification(key): van‧ha‧poi‧ka

Noun

[edit]

vanhapoika

  1. A bachelor who is clearly past normal marrying age.

Declension

[edit]
Inflection of vanhapoika (Kotus type 51/nuoripari)
nominative vanhapoika vanhatpojat
genitive vanhanpojan vanhojenpoikien
partitive vanhaapoikaa vanhojapoikia
illative vanhaanpoikaan vanhoihinpoikiin
singular plural
nominative vanhapoika vanhatpojat
accusative nom. vanhapoika vanhatpojat
gen. vanhanpojan
genitive vanhanpojan vanhojenpoikien
vanhainpoikien rare
vanhojenpoikain rare
vanhainpoikain rare
partitive vanhaapoikaa vanhojapoikia
inessive vanhassapojassa vanhoissapojissa
elative vanhastapojasta vanhoistapojista
illative vanhaanpoikaan vanhoihinpoikiin
adessive vanhallapojalla vanhoillapojilla
ablative vanhaltapojalta vanhoiltapojilta
allative vanhallepojalle vanhoillepojille
essive vanhanapoikana vanhoinapoikina
translative vanhaksipojaksi vanhoiksipojiksi
abessive vanhattapojatta vanhoittapojitta
instructive vanhoinpojin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vanhapoika (Kotus type 51/nuoripari)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vanhapoikani vanhatpoikani
accusative nom. vanhapoikani vanhatpoikani
gen. vanhanpoikani
genitive vanhanpoikani vanhojenpoikieni
vanhainpoikieni rare
vanhojenpoikaini rare
vanhainpoikaini rare
partitive vanhaapoikaani vanhojapoikiani
inessive vanhassapojassani vanhoissapojissani
elative vanhastapojastani vanhoistapojistani
illative vanhaanpoikaani vanhoihinpoikiini
adessive vanhallapojallani vanhoillapojillani
ablative vanhaltapojaltani vanhoiltapojiltani
allative vanhallepojalleni vanhoillepojilleni
essive vanhanapoikanani vanhoinapoikinani
translative vanhaksipojakseni vanhoiksipojikseni
abessive vanhattapojattani vanhoittapojittani
instructive
comitative vanhoinepoikineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vanhapoikasi vanhatpoikasi
accusative nom. vanhapoikasi vanhatpoikasi
gen. vanhanpoikasi
genitive vanhanpoikasi vanhojenpoikiesi
vanhainpoikiesi rare
vanhojenpoikaisi rare
vanhainpoikaisi rare
partitive vanhaapoikaasi vanhojapoikiasi
inessive vanhassapojassasi vanhoissapojissasi
elative vanhastapojastasi vanhoistapojistasi
illative vanhaanpoikaasi vanhoihinpoikiisi
adessive vanhallapojallasi vanhoillapojillasi
ablative vanhaltapojaltasi vanhoiltapojiltasi
allative vanhallepojallesi vanhoillepojillesi
essive vanhanapoikanasi vanhoinapoikinasi
translative vanhaksipojaksesi vanhoiksipojiksesi
abessive vanhattapojattasi vanhoittapojittasi
instructive
comitative vanhoinepoikinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vanhapoikamme vanhatpoikamme
accusative nom. vanhapoikamme vanhatpoikamme
gen. vanhanpoikamme
genitive vanhanpoikamme vanhojenpoikiemme
vanhainpoikiemme rare
vanhojenpoikaimme rare
vanhainpoikaimme rare
partitive vanhaapoikaamme vanhojapoikiamme
inessive vanhassapojassamme vanhoissapojissamme
elative vanhastapojastamme vanhoistapojistamme
illative vanhaanpoikaamme vanhoihinpoikiimme
adessive vanhallapojallamme vanhoillapojillamme
ablative vanhaltapojaltamme vanhoiltapojiltamme
allative vanhallepojallemme vanhoillepojillemme
essive vanhanapoikanamme vanhoinapoikinamme
translative vanhaksipojaksemme vanhoiksipojiksemme
abessive vanhattapojattamme vanhoittapojittamme
instructive
comitative vanhoinepoikinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vanhapoikanne vanhatpoikanne
accusative nom. vanhapoikanne vanhatpoikanne
gen. vanhanpoikanne
genitive vanhanpoikanne vanhojenpoikienne
vanhainpoikienne rare
vanhojenpoikainne rare
vanhainpoikainne rare
partitive vanhaapoikaanne vanhojapoikianne
inessive vanhassapojassanne vanhoissapojissanne
elative vanhastapojastanne vanhoistapojistanne
illative vanhaanpoikaanne vanhoihinpoikiinne
adessive vanhallapojallanne vanhoillapojillanne
ablative vanhaltapojaltanne vanhoiltapojiltanne
allative vanhallepojallenne vanhoillepojillenne
essive vanhanapoikananne vanhoinapoikinanne
translative vanhaksipojaksenne vanhoiksipojiksenne
abessive vanhattapojattanne vanhoittapojittanne
instructive
comitative vanhoinepoikinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vanhapoikansa vanhatpoikansa
accusative nom. vanhapoikansa vanhatpoikansa
gen. vanhanpoikansa
genitive vanhanpoikansa vanhojenpoikiensa
vanhainpoikiensa rare
vanhojenpoikainsa rare
vanhainpoikainsa rare
partitive vanhaapoikaansa vanhojapoikiaan
vanhojapoikiansa
inessive vanhassapojassaan
vanhassapojassansa
vanhoissapojissaan
vanhoissapojissansa
elative vanhastapojastaan
vanhastapojastansa
vanhoistapojistaan
vanhoistapojistansa
illative vanhaanpoikaansa vanhoihinpoikiinsa
adessive vanhallapojallaan
vanhallapojallansa
vanhoillapojillaan
vanhoillapojillansa
ablative vanhaltapojaltaan
vanhaltapojaltansa
vanhoiltapojiltaan
vanhoiltapojiltansa
allative vanhallepojalleen
vanhallepojallensa
vanhoillepojilleen
vanhoillepojillensa
essive vanhanapoikanaan
vanhanapoikanansa
vanhoinapoikinaan
vanhoinapoikinansa
translative vanhaksipojakseen
vanhaksipojaksensa
vanhoiksipojikseen
vanhoiksipojiksensa
abessive vanhattapojattaan
vanhattapojattansa
vanhoittapojittaan
vanhoittapojittansa
instructive
comitative vanhoinepoikineen
vanhoinepoikinensa

Derived terms

[edit]
compounds
[edit]

Further reading

[edit]

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From vanha (old) +‎ poika (boy).

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

vanhapoika

  1. A bachelor who is past normal marrying age.

Declension

[edit]
Declension of vanhapoika (type 3/koira, k-j gradation)
singular plural
nominative vanhapoika vanhapoijat
genitive vanhapoijan vanhapoikiin
partitive vanhapoikaa vanhapoikia
illative vanhapoikaa vanhapoikii
inessive vanhapoijaas vanhapoijiis
elative vanhapoijast vanhapoijist
allative vanhapoijalle vanhapoijille
adessive vanhapoijaal vanhapoijiil
ablative vanhapoijalt vanhapoijilt
translative vanhapoijaks vanhapoijiks
essive vanhapoikanna, vanhapoikaan vanhapoikinna, vanhapoikiin
exessive1) vanhapoikant vanhapoikint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Coordinate terms

[edit]

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 638