sannoa

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From Proto-Finnic *sanoidak, equivalent to sana (word) +‎ -oa. Cognates include Finnish sanoa and Estonian sõnuda.

Pronunciation

[edit]

Verb

[edit]

sannoa

  1. (transitive) to say, tell
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 37:
      Sao: miltaiset linnut lentäät talveks pois?
      Say: what kind of birds are flying away when winter falls?
    • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:
      Mittaisivat mitälee plaanua mööt, reknaisiit ja sanoivat, etti linnaa saa ono neljä kilometraa i yli tunnin, melkeen, möö leenemmä kois.
      They measured something along the map, counted and said, that it's four kilometers to the city and in an hour, approximately, we would be home.
  2. (transitive) to pronounce
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 4:
      Laukaal monikkaat äänet saotaa toiseel viisii, ku Soikkolas, sannoin painutos, sklonenja, Laukaal ono vähä toisenlaajain, ja Laukaal ono sanoja, kumpa Soikkolaas ei oo, tali kummat Soikkolaas merkitsööt toista assiaa, ku Laukaal.
      In the Lower Luga dialect some sounds are pronounced in a different way, than in the Soikkola dialect, the inflection, declension of words, is a little different in Lower Luga, and Lower Luga has words, that aren't in Soikkola, or that in Soikkola mean different things, than in Lower Luga.
  3. (ditransitive, + translative) to call; to name
    Tätä keeltä saotaa soomeks.This language is called Finnish.
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7:
      Keelen ääniks saotaa samoi prostoimpia äänikeelen ossia, kumpia tavallisest ennää ei saa jakkaa eri osiks.
      A language's sounds is what the most simple parts of a spoken language is called, which usually cannot be further divided into different parts.

Conjugation

[edit]
Conjugation of sannoa (irregular, no gradation, gemination)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular saon en sao 1st singular oon sanont, sanonut en oo sanont, sanonut
2nd singular saot et sao 2nd singular oot sanont, sanonut et oo sanont, sanonut
3rd singular sannoo ei sao 3rd singular ono sanont, sanonut ei oo sanont, sanonut
1st plural saomma emmä sao 1st plural oomma sanoneet emmä oo sanoneet
2nd plural saotta että sao 2nd plural ootta sanoneet että oo sanoneet
3rd plural sannoot1), sanovat2), saotaa evät sao, ei saota 3rd plural ovat sanoneet evät oo sanoneet, ei oo saottu
impersonal saotaa ei saota impersonal ono saottu ei oo saottu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular saoin en sanont, sanonut 1st singular olin sanont, sanonut en olt sanont, sanonut
2nd singular saoit et sanont, sanonut 2nd singular olit sanont, sanonut et olt sanont, sanonut
3rd singular saoi ei sanont, sanonut 3rd singular oli sanont, sanonut ei olt sanont, sanonut
1st plural saoimma emmä sanoneet 1st plural olimma sanoneet emmä olleet sanoneet
2nd plural saoitta että sanoneet 2nd plural olitta sanoneet että olleet sanoneet
3rd plural sannoit1), sanoivat2), saottii evät sanoneet, ei saottu 3rd plural olivat sanoneet evät olleet sanoneet, ei olt saottu
impersonal saottii ei saottu impersonal oli saottu ei olt saottu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular sanoisin en sanois 1st singular olisin sanont, sanonut en olis sanont, sanonut
2nd singular sanoisit, sanoist1) et sanois 2nd singular olisit sanont, sanonut et olis sanont, sanonut
3rd singular sanois ei sanois 3rd singular olis sanont, sanonut ei olis sanont, sanonut
1st plural sanoisimma emmä sanois 1st plural olisimma sanoneet emmä olis sanoneet
2nd plural sanoisitta että sanois 2nd plural olisitta sanoneet että olis sanoneet
3rd plural sanoisiit1), sanoisivat2), saottais evät sanois, ei saottais 3rd plural olisivat sanoneet evät olis sanoneet, ei olis saottu
impersonal saottais ei saottais impersonal olis saottu ei olis saottu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular sao elä sao 2nd singular oo sanont, sanonut elä oo sanont, sanonut
3rd singular sanokoo elköö sanoko 3rd singular olkoo sanont, sanonut elköö olko sanont, sanonut
1st plural 1st plural
2nd plural sanokaa elkää sanoko 2nd plural olkaa sanoneet elkää olko sanoneet
3rd plural sanokoot elkööt sanoko, elköö saottako 3rd plural olkoot sanoneet elkööt olko sanoneet, elköö olko saottu
impersonal saottakoo elköö saottako impersonal olkoo saottu elköö olko saottu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular sanonen en sanone
2nd singular sanonet et sanone
3rd singular sanonoo ei sanone
1st plural sanonemma emmä sanone
2nd plural sanonetta että sanone
3rd plural sanonoot evät sanone, ei saottane
impersonal saottannoo ei saottane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st sannoa present sanova saottava
2nd inessive sanojees past sanont, sanonut saottu
instructive sannoen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (sanokaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative.
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative sanomaa
inessive sanomaas
elative sanomast
abessive sanomata
4th nominative sanomiin
partitive sanomista, sanomist

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 504