rantakylä

Ingrian

Etymology

From ranta (“shore”) +‎ kylä (“village”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈrɑntɑˌkylæ/, [ˈrɑntəˌkylʲæ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈrɑntɑˌkylæ/, [ˈrɑnd̥ɑˌɡ̊ylæ]
• Rhymes: -ylæ
• Hyphenation: ran‧ta‧ky‧lä

Noun

rantakylä

1. coastal village
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Näijen rantakylliin iƶorat jo suuremmaks osaks ollaa muuttuneet venäläisiks, vennään keeltä seel läätää tihimpää ku iƶoran keeltä, ja sentää möö tämän dialektan materialoja emmä noise katsomaa.

     The Ingrians of these coastal villages are for the most part turning into Russians, there the Russian language is spoken more often than the Ingrian language, and therefore we will not begin to look at this dialects' materials.

Declension

Declension of rantakylä (type 3/koira, no gradation, gemination)
	singular	plural
nominative	rantakylä	rantakylät
genitive	rantakylän	rantakylliin
partitive	rantakyllää	rantakylliä
illative	rantakyllää	rantakyllii
inessive	rantakyläs	rantakylis
elative	rantakyläst	rantakylist
allative	rantakylälle	rantakylille
adessive	rantakyläl	rantakylil
ablative	rantakylält	rantakylilt
translative	rantakyläks	rantakyliks
essive	rantakylännä, rantakyllään	rantakylinnä, rantakylliin
exessive1)	rantakylänt	rantakylint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.