oppikoulu
Jump to navigation
Jump to search
Finnish[edit]
Etymology[edit]
oppi (“study”) + koulu (“school”). Coined by Finnish author and journalist Pietari Hannikainen in 1845.
Pronunciation[edit]
Noun[edit]
oppikoulu
- (historically) an eight-year-long grammar school after the four-year-long kansakoulu and passing an exam as part of a historical Finnish school system
Declension[edit]
Inflection of oppikoulu (Kotus type 1/valo, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | oppikoulu | oppikoulut | ||
genitive | oppikoulun | oppikoulujen | ||
partitive | oppikoulua | oppikouluja | ||
illative | oppikouluun | oppikouluihin | ||
singular | plural | |||
nominative | oppikoulu | oppikoulut | ||
accusative | nom. | oppikoulu | oppikoulut | |
gen. | oppikoulun | |||
genitive | oppikoulun | oppikoulujen | ||
partitive | oppikoulua | oppikouluja | ||
inessive | oppikoulussa | oppikouluissa | ||
elative | oppikoulusta | oppikouluista | ||
illative | oppikouluun | oppikouluihin | ||
adessive | oppikoululla | oppikouluilla | ||
ablative | oppikoululta | oppikouluilta | ||
allative | oppikoululle | oppikouluille | ||
essive | oppikouluna | oppikouluina | ||
translative | oppikouluksi | oppikouluiksi | ||
abessive | oppikoulutta | oppikouluitta | ||
instructive | — | oppikouluin | ||
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms[edit]
See also[edit]
Further reading[edit]
- “oppikoulu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03