moniääniin

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From moni- (poly-) +‎ ääni (sound) +‎ -in.

Pronunciation

[edit]

Adjective

[edit]

moniääniin

  1. (phonology) multisonous (containing more than one sound)
    • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 10:
      Joka moniäänisees slogas yks ääni ono toisia painokkaamp (kovemp) tali voimakkaamp.
      In every multisonous syllable one sound is heavier (stronger) than others, or stronger.

Declension

[edit]
Declension of moniääniin (type 1/jokahiin, no gradation)
singular plural
nominative moniääniin moniääniset
genitive moniäänisen moniäänisiin
partitive moniäänistä, moniäänist moniäänisiä
illative moniäänisee moniäänisii
inessive moniäänises moniäänisis
elative moniäänisest moniäänisist
allative moniääniselle moniäänisille
adessive moniäänisel moniäänisil
ablative moniääniselt moniäänisilt
translative moniääniseks moniäänisiks
essive moniäänisennä, moniääniseen moniäänisinnä, moniäänisiin
exessive1) moniäänisent moniäänisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.