integroiminen

Finnish

Etymology

integroida +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈinteɡroi̯minen/, [ˈin̪t̪e̞ɡˌro̞i̯mine̞n]
• Rhymes: -oiminen
• Syllabification^(key): in‧teg‧roi‧mi‧nen

Noun

integroiminen

1. verbal noun of integroida
   1. (mathematics) integration

Declension

Inflection of integroiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		integroiminen	integroimiset
genitive		integroimisen	integroimisten integroimisien
partitive		integroimista	integroimisia
illative		integroimiseen	integroimisiin
		singular	plural
nominative		integroiminen	integroimiset
accusative	nom.	integroiminen	integroimiset
	gen.	integroimisen
genitive		integroimisen	integroimisten integroimisien
partitive		integroimista	integroimisia
inessive		integroimisessa	integroimisissa
elative		integroimisesta	integroimisista
illative		integroimiseen	integroimisiin
adessive		integroimisella	integroimisilla
ablative		integroimiselta	integroimisilta
allative		integroimiselle	integroimisille
essive		integroimisena	integroimisina
translative		integroimiseksi	integroimisiksi
abessive		integroimisetta	integroimisitta
instructive		—	integroimisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of integroiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative integroimiseni integroimiseni accusative nom. integroimiseni integroimiseni gen. integroimiseni genitive integroimiseni integroimisteni integroimisieni partitive integroimistani integroimisiani inessive integroimisessani integroimisissani elative integroimisestani integroimisistani illative integroimiseeni integroimisiini adessive integroimisellani integroimisillani ablative integroimiseltani integroimisiltani allative integroimiselleni integroimisilleni essive integroimisenani integroimisinani translative integroimisekseni integroimisikseni abessive integroimisettani integroimisittani instructive — — comitative — integroimisineni second-person singular possessor singular plural nominative integroimisesi integroimisesi accusative nom. integroimisesi integroimisesi gen. integroimisesi genitive integroimisesi integroimistesi integroimisiesi partitive integroimistasi integroimisiasi inessive integroimisessasi integroimisissasi elative integroimisestasi integroimisistasi illative integroimiseesi integroimisiisi adessive integroimisellasi integroimisillasi ablative integroimiseltasi integroimisiltasi allative integroimisellesi integroimisillesi essive integroimisenasi integroimisinasi translative integroimiseksesi integroimisiksesi abessive integroimisettasi integroimisittasi instructive — — comitative — integroimisinesi first-person plural possessor singular plural nominative integroimisemme integroimisemme accusative nom. integroimisemme integroimisemme gen. integroimisemme genitive integroimisemme integroimistemme integroimisiemme partitive integroimistamme integroimisiamme inessive integroimisessamme integroimisissamme elative integroimisestamme integroimisistamme illative integroimiseemme integroimisiimme adessive integroimisellamme integroimisillamme ablative integroimiseltamme integroimisiltamme allative integroimisellemme integroimisillemme essive integroimisenamme integroimisinamme translative integroimiseksemme integroimisiksemme abessive integroimisettamme integroimisittamme instructive — — comitative — integroimisinemme second-person plural possessor singular plural nominative integroimisenne integroimisenne accusative nom. integroimisenne integroimisenne gen. integroimisenne genitive integroimisenne integroimistenne integroimisienne partitive integroimistanne integroimisianne inessive integroimisessanne integroimisissanne elative integroimisestanne integroimisistanne illative integroimiseenne integroimisiinne adessive integroimisellanne integroimisillanne ablative integroimiseltanne integroimisiltanne allative integroimisellenne integroimisillenne essive integroimisenanne integroimisinanne translative integroimiseksenne integroimisiksenne abessive integroimisettanne integroimisittanne instructive — — comitative — integroimisinenne third-person possessor singular plural nominative integroimisensa integroimisensa accusative nom. integroimisensa integroimisensa gen. integroimisensa genitive integroimisensa integroimistensa integroimisiensa partitive integroimistaan integroimistansa integroimisiaan integroimisiansa inessive integroimisessaan integroimisessansa integroimisissaan integroimisissansa elative integroimisestaan integroimisestansa integroimisistaan integroimisistansa illative integroimiseensa integroimisiinsa adessive integroimisellaan integroimisellansa integroimisillaan integroimisillansa ablative integroimiseltaan integroimiseltansa integroimisiltaan integroimisiltansa allative integroimiselleen integroimisellensa integroimisilleen integroimisillensa essive integroimisenaan integroimisenansa integroimisinaan integroimisinansa translative integroimisekseen integroimiseksensa integroimisikseen integroimisiksensa abessive integroimisettaan integroimisettansa integroimisittaan integroimisittansa instructive — — comitative — integroimisineen integroimisinensa

Synonyms

• integrointi