hohtimet

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Adapted from Swedish hovtång, by folk etymology into having the suffix +‎ -in, and made plural after the example of pihdit.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhohtimet/, [ˈho̞ht̪ime̞t̪]
  • Rhymes: -ohtimet
  • Syllabification(key): hoh‧ti‧met

Noun

[edit]

hohtimet pl

  1. pincers

Declension

[edit]
Inflection of hohtimet (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)
nominative hohtimet
genitive hohtimien
hohdinten
partitive hohtimia
illative hohtimiin
singular plural
nominative hohtimet
accusative nom. hohtimet
gen.
genitive hohtimien
hohdinten
partitive hohtimia
inessive hohtimissa
elative hohtimista
illative hohtimiin
adessive hohtimilla
ablative hohtimilta
allative hohtimille
essive hohtimina
translative hohtimiksi
abessive hohtimitta
instructive hohtimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hohtimet (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hohtimeni
accusative nom. hohtimeni
gen.
genitive hohtimieni
hohdinteni
partitive hohtimiani
inessive hohtimissani
elative hohtimistani
illative hohtimiini
adessive hohtimillani
ablative hohtimiltani
allative hohtimilleni
essive hohtiminani
translative hohtimikseni
abessive hohtimittani
instructive
comitative hohtimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hohtimesi
accusative nom. hohtimesi
gen.
genitive hohtimiesi
hohdintesi
partitive hohtimiasi
inessive hohtimissasi
elative hohtimistasi
illative hohtimiisi
adessive hohtimillasi
ablative hohtimiltasi
allative hohtimillesi
essive hohtiminasi
translative hohtimiksesi
abessive hohtimittasi
instructive
comitative hohtiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hohtimemme
accusative nom. hohtimemme
gen.
genitive hohtimiemme
hohdintemme
partitive hohtimiamme
inessive hohtimissamme
elative hohtimistamme
illative hohtimiimme
adessive hohtimillamme
ablative hohtimiltamme
allative hohtimillemme
essive hohtiminamme
translative hohtimiksemme
abessive hohtimittamme
instructive
comitative hohtiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hohtimenne
accusative nom. hohtimenne
gen.
genitive hohtimienne
hohdintenne
partitive hohtimianne
inessive hohtimissanne
elative hohtimistanne
illative hohtimiinne
adessive hohtimillanne
ablative hohtimiltanne
allative hohtimillenne
essive hohtiminanne
translative hohtimiksenne
abessive hohtimittanne
instructive
comitative hohtiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative hohtimensa
accusative nom. hohtimensa
gen.
genitive hohtimiensa
hohdintensa
partitive hohtimiaan
hohtimiansa
inessive hohtimissaan
hohtimissansa
elative hohtimistaan
hohtimistansa
illative hohtimiinsa
adessive hohtimillaan
hohtimillansa
ablative hohtimiltaan
hohtimiltansa
allative hohtimilleen
hohtimillensa
essive hohtiminaan
hohtiminansa
translative hohtimikseen
hohtimiksensa
abessive hohtimittaan
hohtimittansa
instructive
comitative hohtimineen
hohtiminensa

Further reading

[edit]